Läheisyys on perustarve. Olemme laumaeläimiä: evoluutiohistoriaamme emme voi paeta. Kaipaamme ja tarvitsemme toisen läheisyyttä ja hoivaa lapsuudesta saakka. Meille voi olla tärkeää myös antaa hoivaa ja luoda toiseen henkinen yhteys. Läheisyyttä voidaan jaotella mm. arkiläheisyyteen, älylliseen läheisyyteen, hoivaläheisyyteen sekä seksuaaliseen läheisyyteen.
- Fyysinen läheisyys
Usein on tärkeää, että toinen on ihan fyysisesti lähellä. Yksinolo varsinkin pitempinä jaksoina ahdistaa ihmisiä. Moni on huomannut psykoterapiassa mielialaseurantaa tehdessään, että mieliala usein laskee kun olemme yksin. Pelkkä fyysinen läheisyys ei kuitenkaan riitä. Se voidaan kokea jopa uhkaavaksi, jos emme koe oloamme turvalliseksi toisen seurassa.
- Älyllinen läheisyys
Älyllinen läheisyys on sitä, että voimme jakaa omia ajatuksiamme ja oivalluksiamme. Tuntuu siltä että toinen ymmärtää meitä ja jakaa kokemaamme. Jollekin on tärkeää jakaa myös tunteitaan, kun taas toisella painottuu oivalluksien ja tiedon jakaminen.
- Hoivaläheisyys
Hoivaläheisyydessä koemme saavamme hoivaa tai voimme antaa sitä toiselle. Se tuntuu usein erittäin merkitykselliseltä ja tärkeältä. Suhteessa lapsiin tämä onkin ehkä tärkein läheisyyden laji. Parisuhteessa hoivan antaminen ja saaminen olisi hyvä olla tasapainossa.
- Seksuaalinen läheisyys
Seksuaalinen läheisyys on meille ihmisille tärkeää ja sen puute parisuhteessa usein kertoo edellä mainittujen läheisyyden muotojen haasteista. Pelkkä seksi ei vaadi sinällään läheisyyden kokemusta. Seksuaalinen läheisyys tarkoittaa kokemusta siitä että on toisen lähellä, yhteydessä, myös seksuaalisesti.
Joskus kumppaneilla läheisyyden tarpeet ovat erilaiset. Toiselle riittää se että toinen nukkuu vierellä, kun taas toinen kaipaisi keskustelua ja älyllistä jakamista. Myös hoivan ja seksuaalisuuden tarpeet voivat vaihdella. Näistä syntynyt kohtaamattomuuden tunne on usein kipeää ja aiheuttaa parisuhteessa riitoja ja ongelmia.
Joillekin läheisyys voi tuntua omaan oppimishistoriaan liittyen pelottavalta ja siksi sitä vältetään myös parisuhteessa. Tämä voi näyttäytyä ulospäin läheisyyden ”pihtaamiselta”. Suhteesta jää tällöin puuttumaan läheisyys, sen tärkein rakennusaine.
Omien tarpeiden tunnistaminen ja niistä toiselle viestiminen on kaiken a ja o. Toista ei voi väkisin muuttaa, mutta olemme vastuussa siitä, että kerromme itse mitä tarvitsemme. Tämä voi avata tien muutokselle, jonka avulla molemmat voivat suhteessa paremmin.
Tässä blogissa psykologi, psykoterapeutti Kalle Partanen kirjoittaa psyykkiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista ja ilmiöistä.
