Pois painekattilasta! Parisuhteessa voimme oppia uuden tavan olla yhteydessä toiseen ja itseemme.
Opimme jo varhain tavat olla läheisissä ihmissuhteissa. Lapsi oppii miten hän saa osakseen huomiota, rakkautta, läheisyyttä ja arvostusta. Nämä opitut keinot ovat välttämättömiä selviytymisemme kannalta lapsena. Lapsen temperamentti vaikuttaa osaltaan siihen, mitä keinoja hän pyrkii käyttämään, ja ympäristö määrittelee mikä konsti toimii ja mikä ei. Emme itse valitse kumpaakaan. Aikuisena tilanne on toisenlainen.
Lapsi voi oppia, että hän on rakastettu ja hyväksytty vain, jos hän on iloinen ja reipas, on hyvä koulussa tai laittaa muiden tarpeet omiensa edelle. Jälkimmäistä tapaa kuvaillaan usein termillä uhrautuja. Lapsi voi myös oppia, että hänen tarpeensa ovat aina muiden tarpeita tärkeämpiä, että hänellä on oikeus vaatia muilta palveluja ja huomiota välittämättä toisen tarpeista. Tämän tavan oppinutta kutsutaan usein narsistiksi.
Kun samaan parisuhteeseen päätyvät uhrautuja ja narsisti, lapsuudessa opitut selviytymiskeinot vahvistuvat entuudestaan. Uhrautuja uhrautuu ja hänen kumppaninsa oikeutuksen kokemus vaan vahvistuu vahvistumistaan. Parivaljakko voi olla myös uhriutuva ja ylitunnollinen, tai miellyttämisen haluinen ja vaativa. On olemassa useita toisiaan ruokkivia haitallisia tapoja olla parisuhteessa.
Etsimme helposti itsellemme sellaisen kumppanin, joka vahvistaa oppimiamme selviytymiskeinoja. Löydämme sopivan kannen kattilallemme. Kattilasta tulee joskus painekattila, joka vain odottaa räjähtämistään. Surullista tässä on se, että parisuhteessa meillä olisi aina mahdollisuus uuteen alkuun. Jos olemme tietoisia omista jäykistä tavoistamme toimia vuorovaikutuksessa, voimme opetella uusia, joustavampia ja mielenterveyden kannalta parempia malleja toimia.
Kun olemme aidosti läsnä omina itsenämme, pystymme ottamaan niin omat kuin toisen tarpeet paremmin huomioon. Voimme paremmin ja elämämme on enemmän oman näköistämme.
Se ei ole helppoa, muttei se mahdotontakaan ole. Joskus tarvitaan apua yksilöpsykoterapiasta tai pariterapiasta, jotta haitallisista malleista voi vähitellen luopua ja oppia uusia tilalle. Joskus riittää se, että pysähdytään keskustelemaan asiasta ja päätetään, että minun täytyy muuttaa sitä miten toimin suhteessamme. Jos kattilan kansi asettuu liian tiukasti paikoilleen, voi olla viisasta miettiä voisiko vierelle löytyä joku, jonka kanssa on helpompi päästää irti vanhoista kärsimystä tuottavista kaavoista.
Tässä blogissa psykologi, psykoterapeutti Kalle Partanen kirjoittaa psyykkiseen hyvinvointiin liittyvistä asioista ja ilmiöistä.
